Rahanpesu

4) sellaista ydinräjähderikosta, terveyden vaarantamista, törkeää terveyden vaarantamista, ydin-energian käyttörikosta tai muuta ydinaineeseen kohdistuvaa tai ydinainetta välineenä käyttäen tehtyä rangaistavaksi säädettyä tekoa, jota on pidettävä ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 72/1989) tarkoitettuna rikoksena, tai

Edellä olevien arvioiden mukaan yhteensä kaikille rekistereissä oleville yrityksille, yhdistyksille sekä säätiöille aiheutuisi vuosittain noin 316 000—1 050 000 euroa hallinnollista taakkaa. Hintahaarukka on suuri johtuen siitä, että ei ole tarkkaan pystytty määrittämään, kauanko edunsaajien ilmoittaminen tulee viemään ilmoituksen tekijältä.

Tuottamuksellinen Rahanpesu Rikoslaki

Voimassa olevan rahanpesulain 40 §:ssä säädetään tuntemisvelvollisuuden rikkomisesta, 41 §:ssä rekisteröintirikkomuksesta ja 42 §:ssä rahanpesun ilmoitusrikkomuksesta. Luottolaitosten vakavaraisuussääntelyn yhteydessä vuonna 2014 täytäntöön pantiin kansallisesti myös säännökset seuraamusmaksun määräämisestä, jos luottolaitos tai sijoituspalveluyritys rikkoo rahanpesulain 6—9 ja 17—21 §:n säännöksiä asiakkaiden tuntemisesta, 10 §:n säännöstä asiakkaan tuntemistietojen säilyttämisestä tai 23 ja 24 §:n säännöksiä ilmoitusvelvollisuudesta. Seuraamusmaksun suuruus voi olla enintään 10 prosenttia oikeushenkilön konsernin liikevaihdosta ja luonnollisten henkilöiden osalta enintään viisi miljoonaa euroa. Seuraamusmaksun määrää Finanssivalvonta Finanssivalvonnasta annetun lain 41 §:n nojalla, jos seuraamusmaksu on enintään miljoona euroa ja muutoin markkinaoikeus. Luonnollisten henkilöiden seuraamusvastuu on yhä pääsääntöisesti rikosvastuuta, sillä Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 3 momentin mukaan seuraamusmaksua ei voida muutoin kuin vähäisissä tapauksissa määrätä luonnolliselle henkilölle teosta tai laiminlyönnistä, joka on laissa säädetty rangaistavaksi.

Yritysvastuu Rahanpesu

Valtionvarainministeriön asettama rahanpesulainsäädännön uudistamistyöryhmä on ehdottanut virtuaalivaluuttaan liittyvien riskien perusteella, että voimassa olevassa laissa säädettyjen ilmoitusvelvollisten lisäksi muun muassa virtuaalivaluuttojen liikkeeseenlaskijat, niitä toiseksi valuutaksi ammattimaisesti vaihtavat ja niiden markkinapaikat kuuluisivat lainsäädännön soveltamisen piiriin. Komissio antoi 2.2.2016 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedonannon, joka sisältää toimintasuunnitelman terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi. Komissio antoi ensimmäiset toimintasuunnitelmassa esitetyt lainsäädäntöehdotukset 5.7.2016. Näihin ehdotuksiin sisältyvät myös anonyymin rahanvaihdon saattaminen toimivaltaisten viranomaisten valvontaan laajentamalla rahanpesudirektiivin soveltamisalaa niin, että se koskee myös virtuaalivaluutan, kuten Bitcoinin, vaihtopalveluja laillisiin maksuvälineisiin sekä virtuaalilompakkojen tarjoajia. Tästä syystä virtuaalivaluuttaa koskevat säännökset on tässä vaiheessa jätetty pois 1. lakiehdotuksesta.

Laki Rahanpesusta

Lakiehdotukset lisäävät yritysten hallinnollista taakkaa, mutta tämä on pyritty minimoimaan esityksessä siten, että edunsaajien rekisteröintiä koskevat direktiivin vaatimukset on esitetty täytäntöönpantavaksi lievemmän haitan periaatetta noudattaen. Yritykset voivat hyötyä pitkällä aikavälillä edunsaajien rekisteröinnin tuomasta avoimuudesta. Lisäksi edunsaajien rekisteröinti aiheuttaa lisäkustannuksia viranomaisille. Kustannusrasitetta julkiselle taloudelle on pyritty pienentämään siirtämällä osa rekisteröintivastuusta yrityksille.

Sijoituskulta Rahanpesu

5) oikeushenkilölle, jossa kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua määräysvaltaa käyttää 1—3 kohdassa tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö yksin tai yhdessä muiden tällaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kanssa; taikka

Perintö Rahanpesu

Esityksessä katsotaan, että liiketoimintakieltoon asettaminen on riittävä tapa varmistaa, että kirjanpitäjien, veroneuvojien ja muiden lakipalveluita tarjoavien johdolla tai omistajilla ei ole rikostaustaa. Ehdotuksen mukaan aluehallintoviraston rahanpesun valvontarekisteriin kirjattaisiin aluehallintoviraston rahanpesulain nojalla valvomat ilmoitusvelvolliset, jotka eivät ole toimilupavalvottuja tai rekisteröityjä muun lainsäädännön nojalla. Rekisteröitäviin kuuluvat myös kirjanpitäjät, veroneuvojat ja muut lakipalveluita tarjoavat. Ehdotuksen mukaan yhtenä rekisteröinnin edellytyksenä olisi, että hakijaa ei ole määrätty liiketoimintakieltoon. Lisäksi arviossa on kiinnitetty huomiota siihen, että ehdotuksen hallinnolliset kustannukset olisivat huomattavasti pienemmät kuin toiminnan luvanvaraistamisessa. Aluehallintoviraston rahanpesun valvontarekisteriä varten ei olisi tarvetta tehdä kyselyjä rikos- tai sakkorekisteristä, kun on kyse kirjanpitäjistä, veroneuvojista ja muista lakipalveluita tarjoavista. Aluehallintoviraston tarvitsisi lisäresursseja rekisterin perustamisvaiheessa 1—2 henkilötyövuotta ja rekisterin ylläpitoon yhden henkilötyövuoden. Yrityksille aiheutuisi rekisteröitymisestä rekisteriin perustamisvaiheessa kuluja 300 000—400 000 euroa.